Taloussosiologia markkinoista - keskeisiä tuloksia kandidaatin tutkielmasta

Tiivistelmä

 Modernin yhteiskunnan osana elävät ihmistoimijat ovat käytännössä joka päivä tekemisissä markkinoiden kanssa erilaisissa rooleissa. Ihmiset osallistuvat markkinoille vaihtelevasti joko ostajina, kuluttajina tai tuottajina. Voidaan sanoa, että markkinoiden toiminta on ratkaisevaa ihmisten hyvinvoinnille ja toisaalta myös yhteiskunnalliselle oikeudenmukaisuudelle. 

Tässä tutkielmassa kysyn systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää hyödyntäen, mitä markkinat taloussosiologisesti tarkasteltuna oikein ovat. Tutkin ja selvitän Patrik Aspersin ja Neil Fligsteinin teoreettisia, sosiologisia markkinamääritelmiä ja sosiologisia markkinateorioita sekä Jens Beckertin ja Milan Zafirovskin taloussosiologisia käsityksiä hinnan muodostumisesta markkinoilla. Tutkielmalleni johdattelevan käsitteellisen taustan tarjoaa alussa esitettävä taloustieteen käsitys markkinoista ja hinnan muodostumisesta, joihin osin peilaan taloussosiologian näkemyksiä. 

Tutkielmani keskeiset tulokset ovat seuraavat: Taloussosiologian ja taloustieteen markkinamääritelmät ovat varsin yhteneviä. Molemmissa korostuu roolirakenne, jossa markkinoilla on ostajia ja myyjiä, ja markkinoiden toiminta on näiden markkinaosapuolien vuorovaikutusta. Kuitenkin taloussosiologia korostaa sitä, kuinka koko markkinoiden olemassaolo on ratkaisevan riippuvainen muusta sosiaalisesta todellisuudesta, eikä markkinoista edes oikein voida puhua sosiaalisesta todellisuudesta ulkopuolisena saarekkeena. Toisin sanoen sosiologisesti ajateltuna taloustieteen kuvaamia vapaita ja avoimia markkinoita ei ole, vaan markkinat ovat sosiaalisen todellisuuden täysin ympäröimiä ja kauttaaltaan läpäisemiä. Taloussosiologian kontribuutio talouden analyysiin on myös tuoda sosiologian peruskäsitteistöä hyödyntäen näkyviin se, kuinka yhteiskunnan poliittiset, kulttuuriset ja erityisesti sosiaaliset erityispiirteet vaikuttavat hinnan muodostumiseen. Taloussosiologian markkinat ovat siis sosiaaliset. 

Tuloksia

Keskeisesti sosiologiset markkinateoriat kysyvät markkinoiden sosiaalisen järjestyksen mahdollisuutta. Tämä kysymys ei taatusti ole sosiologialle muutenkaan vieras, mutta erityistä Aspersin ja Fligsteinin taloussosiologiassa on se, että tämä yhteiskunnallisen järjestyksen mahdollisuuden kysymys esitetään markkinoille. Kuitenkin juuri tapa esittää tämä sosiologinen peruskysymys markkinoiden kontekstissa on nähdäkseni ratkaisevaa siinä mielessä, että näin heidän teorioistaan tulee taloussosiologiaa, eikä taloustiedettä. 

Taloussosiologian näkemyksessä hinnanmuodostuksesta olennaista taas on tuoda sosiologinen peruskäsitteistö talouden analyysiin. Hintojen muodostumista pohditaan kiinnittämällä huomio esimerkiksi verkostoihin, statuksiin, normeihin ja kulttuuriin. Näin taloussosiologia käsitellessään hinnan muodostumista itse asiassa keskustelee taloustieteen oppialan kanssa pyrkien täydentämään sitä ja korjaamaan siinä havaitsemiaan puutteita. Kuitenkaan taloussosiologialla ei ole esittää vain täysin omista, sosiologisista lähtökohdistaan kehittyvää teoriaa hinnan muodostumisesta, mikä on nähdäkseni syy sille, miksi taloussosiologia joutuu keskustelemaan taloustieteen kanssa. 

 Kaiken kaikkiaan tutkielmani perusteella voidaan todeta, ettei taloussosiologian näkemys markkinoista suuresti poikkea taloustieteen näkemyksestä. Molemmissa markkinoilla kohtaavat ostajat ja myyjät, ja markkinoiden toiminta on näiden markkinaosapuolien vuorovaikutusta. Kuitenkin taloussosiologian kontribuutio talouden analyysiin on tuoda sosiologian peruskäsitteistöä hyödyntäen näkyviin se, kuinka yhteiskunnan poliittiset, kulttuuriset ja erityisesti sosiaaliset erityispiirteet vaikuttavat hinnan muodostumiseen. Tämän lisäksi taloussosiologia näyttää, kuinka koko markkinoiden olemassaolo on ratkaisevan riippuvainen muusta sosiaalisesta todellisuudesta, eikä markkinoista edes oikein voida puhua sosiaalisesta todellisuudesta ulkopuolisena saarekkeena. Toisin sanoen sosiologisesti ajateltuna taloustieteen kuvaamia vapaita ja avoimia markkinoita ei ole, vaan markkinat ovat sosiaalisen todellisuuden täysin ympäröimiä ja kauttaaltaan läpäisemiä. Taloussosiologian markkinat ovat siis sosiaaliset. 

Pohdintaa - (Suomalaisen) sosiologian yhteiskunnallisesta näivettyneisyydestä

 Huomattavaa on, ettei taloussosiologia puhu taloustieteen tapaan resurssien allokaatiosta, tehokkuudesta tai siitä, mikä on hintojen tehtävä markkinoilla. Taloussosiologia tuntuu perustelevan tämän sillä, että se pyrkii ymmärtämään sitä, mitä markkinoilla tosiasiallisesti tapahtuu, eikä tässä sen mukaan näin ole kyse taloustieteen käsittelemistä kansantalouden perusongelmista. Sanoutuessaan kokonaan irti näiden ongelmien käsittelemisestä taloussosiologia, ja sosiologia yleensä, saattaa kuitenkin näivettää itseään ja yhteiskunnallisia 22 vaikutusmahdollisuuksiaan. Poliittiset päättäjät ovat luultavammin kiinnostuneita selkeistä politiikkasuosituksista, joita taloustiede kykenee tarjoamaan. Sen sijaan valtavirtainen sosiologia ei ainakaan tällä hetkellä tähän kykene. 

 Kun sosiologia kuitenkin tunnustaa lähtökohdakseen sen, että yksilöt ovat yhteiskunnassa sen sosiaalisen makrorakenteen armoilla, niin olennaista on pohtia sitä, miten tuo rakenne vaikuttaa heihin. Mielenkiintoiseksi asiat käyvät silloin, kun pystytään selvittämään se, miten tuon makrorakenteen muutokset vaikuttavat yksilöiden valintoihin ja juuri tähän sosiologialla yleensä ja taloussosiologialla erityisesti voisi olla paljon annettavaa. Kyse on siitä, mitä yksilöllisille preferensseille tapahtuu, kun yksilöiden mahdollisuuksien joukot laajentuvat tai suppenevat, samalla kun yhteiskunnan sosiaalisten valintojen mahdollisuuksien joukko laajenee tai suppenee. Tämän selvittämiseen valtavirtainen sosiologia kuitenkin tarvitsee apua ulkopuolelta, ehkä jopa sille sinänsä kovinkin tutulta taloustieteeltä.

Lähteet:

https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activity:6901777816724107264/